NUORTEN KOOTTUJA KIRJALLISIA KYSYMYKSIÄ PSYKOLOGILLE - JA PSYKOLOGIN KOOTTUJA VASTAUKSIA NIIHIN

NÄMÄ KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITTYVÄT TÄTÄ SIVUSTOA EDELTÄVÄÄN KOKEILUTOIMINTAAN.

---

Millaista on olla psykologi?

Vastaus:
Psykologin työ on mielenkiintoista, monipuolista ja vaihtelevaa. Lukion psykologina työskennellessä on valtava rikkaus päästä hyvin lähelle nuorten ajatus- ja kokemismaailmaa ja olla ammattilaisena nuorten rinnalla. Mielelläni teen myös yhteisöllistä työtä opiskelijoiden kanssa ryhmissä. Asiakastyön lisäksi minulla on erilaisia antoisia kirjallisia ja muita kehittämistehtäviä, joita tehdään yhteistyössä esim. muiden psykologien kanssa. Osallistun myös koulutuksiin ja työnohjaukseen.

Osalla asiakkaista voi olla isojakin ongelmia, mutta useimmiten heidän tukemisensa ei ole niin raskasta, mitä jotkut ulkopuoliset saattavat ajatella. Ammatillisuus ja sujuva yhteistyö muiden kanssa tuo paljon tukea työhön.

---

Kuinka paljon tulisi nukkua vuorokaudessa? Nukkumisongelmat ja psykologille tulo ?

Vastaus:
Voi olla monia syitä siihen, miksi yöunet ovat pitkällä tähtäimellä huonot. Esim. vanhempien avioeroon tai oman seurustelun katkeamiseen liittyvään surutyöhön voi liittyä nukkumisongelmia, mutta usein tilanne alkaa helpottaa jo muutaman kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Jos äskettäin on tapahtunut jotain traumaattista, on aika hyvä päästä purkamaan tapahtunutta joidenkin luotettavien ystävien tai ammattilaisenkin kanssa, jottei asia jäisi painamaan pitkäksi aikaa ja haittaamaan arkea. Usein nuorten nukkumisongelmat liittyvät erilaisten kriisitilanteiden lisäksi masennukseen, ahdistukseen tai koulu-uupumiseen sekä näiden yhdistelmiin. Eriasteiset nukkumisongelmat ovat melko yleisiä.

Jos unet ovat huonot useiden kuukausien ajan eivätkä "kotikonstit" (ulkoilu, liikunta, rentoutuminen, luontaistuotteet yms.) tunnu auttavan, voi olla tarpeen lähteä työstämään asioita psykologin kanssa ja lääkäriinkin meno voi olla paikallaan.

Itse harmittelen välillä sitä, että jotkut nuoret sinnittelevät heikolla yöunilla kuukausia, jopa vuosia ilman nukahtamislääkkeitä tai tukea asioiden työstämiseen.

---

Stressi - kouluun tai muuhun elämään liittyen?

Vastaus:
On hyvä kysymys, että eikö koulun pitäisi ottaa vastuuta aiheuttamastaan stressistä. Uskoakseni siitä onkin otettu paljon vastuuta. Opiskelutekniikat ja opettajan ja opiskelijahuollon tuoma lisätuki opiskeluun sekä erilaiset yhteisölliset juhlat ym. ovat koulun tukea stressin käsittelemiseksi. Jokainen opiskelija kokee eri oppiaineiden ja kokeiden sekä yo-kirjoitusten paineet yksilöllisesti ja niinpä tuen tarvekin voi olla yksilöllistä. Olen asiakastyön ja tämän palstan lisäksi käynyt mm. Lue-kurssilla erityisopettajan kanssa puhumassa stressistä ja rentoutumisesta.

Vaikkei oman elämän stressi vaikuttaisikaan koulunkäyntiin, on hyvä huolehtia virkistävästä vapaa-ajasta ja riittävästä levosta ja liikunnasta sekä siitä, että voi kertoa jollekin mieltään painavista asioista. Pitkittynyt stressi voi alkaa myöhemmin vaikuttaa koulunkäyntiin ja tuoda koulu-uupumusta ja masennustakin. On hyvä pyrkiä vaikuttamaan ongelmiin jo silloin kun ne ovat vielä pieniä.

---

Mitä tehdä koulussa, kun tulee paniikki- tai ahdistuskohtaus?

Vastaus:
Kannattaa ottaa selvää siitä, mitä paniikkikohtaukset ovat ja kertoa luotettaville aikuisille tarpeen mukaan ongelmasta. Terveydenhoitajan ja psykologin kanssa voi opetella erilaisia helpottavia rentoutumis- ja hengitystekniikoita sekä ajattelumalleja, jotka voivat auttaa tilanteen käsittelyssä. Yhden tai kahden yksittäisen kohtauksen tullessa tilanteesta poistuminen, rauhallinen hengittäminen ja ajatusten suuntaaminen muualle voi auttaa.

Jos kohtaukset toistuvat usein ja haittaavat merkittävästi arkea, on tosiaan syytä lähteä käsittelemään asiaa esim. psykologin kanssa ja toisinaan lääkärin kanssa, joka voi tarvittaessa määrätä sopivan lääkityksen.

Miks en jaksa koulua? Miks mua väsyttää aina niin äldesti? Väsyttää aina ja välil masentaa, miks?

Vastaus:
Jaksamattomuuden, uupumisen ja masentumisen taustatekijät voivat olla hyvin yksilöllisiä. Pitkään jatkuneet paineet kotona tai kavereiden kanssa, aiempi koulukiusaaminen, perfektionistinen ote kouluun ja muiden huolilla itsensä kohtuuttomasti taakoittaminen, itsetunnon kysymykset jne. voivat olla eräitä uupumuksen tai masennuksen taustalla olevia tekijöitä.

---

Kaverit kiusaa?

Vastaus:
Pitkään jatkuvan kiusaaminen on aina riski mielenterveydelle. Toisaalta monesti nuoret ottavat herkästi kavereiden sanomiset ja kokevat kiusaamiseksi sellaisenkin mitä toiset eivät välttämättä tarkoita siksi. On hyvä koettaa aikuisten kanssa rohkeasti selvitellä mistä on kyse.

Asiakkuus psykologin luona on sinänsä salassa pidettävä asia. Tarpeen tullen aikoja voidaan koettaa sopia mahdollisimman vähän huomiota herättävään ajankohtaan.

---

Entä jos mä kuolen?

Vastaus:
En tiedä mitä kirjoittaja tarkoitti tällä kysymyksellä, kun en tunne häntä. Jos kyse on oikeasti pitkään jatkuvasta kuolemanpelosta tai esim. paniikkikohtauksista, joissa henki tuntuu loppuvan, on syytä kyllä lähteä työstämään asioita vaikkapa psykologin kanssa. Samoin mahdolliseen sairauteen tai mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmaan on tärkeää hakea apua ajoissa.

---

Ystävällisin terveisin lukion psykologi Päivi-Marjatta Marjo